perjantai 14. joulukuuta 2012

Materiaalituntemus: polyesterin myyntipuhe

Polyesteri, monipuolisin kuitu


Polyesteri on yleisin tekokuitu ja myös eniten tuotettu ja käytetty kuitu maailmassa. Se valmistetaan mineraaliöljystä ja kuten viskoosi käy läpi liuosmuotoja sekä kehruun, jossa kuidut painetaan suulakkeessan olevien reikien läpi filamenteiksi.

Polyesterikuitua voidaan muokata kehruuvaiheen jälkeen lähes miten vain, mutta myös ennen kehruuta. Liuokseen voidaan lisätä aineita, jotka kemiallisten reaktioiden kautta sitoutuvat polyesterin molekyyleihin, ja tällöin saadaan kuidulle uusia ominaisuuksia, jotka ovat pysyviä.


Miten polyesteri käyttäytyy


Polyesteri sulaa palaessaan. Se voidaan myös kierrättää sulattamalla ja märkäkehräämällä uudestaan.

Polyesteriä lisätään usein sekoitteena luonnonkuituihin kuten puuvillaan ja se m.m. voi estää rypistymistä. Puhdas polyesterituote rypistyy tuskin lainkaan.

Polyesteri voidaan käsitellä lähes millä tahansa tavalla ja mihin tahansa tulokseen: kihartaa, litistää, värjätä. Vanuna se pysyy koossa.

Polyesteri ei kestä korkeassa lämpötilassa pesemistä eikä sitä voi silittää kuin korkeintaan 150 Celsius-asteessa.


Molekyylitason ominaisuudet



Esimerkiksi palonesto-ominaisuuksia voidaan lisätä kuidun valmistuksessa ja tällöin teho on kestävämpi kuin pelkkä palosuojauskäsittely, joka tehdään kuituun kehruun jälkeen. Palosuojaukset voivat kulua pois tai hapertua, mutta molekyylitason muokkaukset ovat kuidussa pysyväsi. Tällöin myös polyesterin palavuus ja sulaminen voidaan estää tehokkaammin.

Palosuojattu erikoiskuitu Trevira CS on osa Trevira-tuoteperhettä, jonka synty on Hoeschtin polyesterituotannossa 1800-luvulla.






Lähde: Flame retardant textiles - Trevira CS (sisältää opettavaisen videon, jossa kangasta syttyy tuleen!)


Research into the causes of fire shows that unsuitable textiles can contribute considerably towards a fire spreading. National and international standards regulate protection against fire. Flame retardant Trevira CS textiles meet the important international standards on fire safety, because they consist of fibres and yarns with "built-in safety".
Trevira checks all Trevira CS fabrics for their flame retardancy. This means that users can always be sure they are dealing with fabrics that conform to the important Regulations on fire safety worldwide.

A Comparative fire test shows the speed at which a blaze can spread in a room with conventional textiles – and alternatively, that it is possible to avoid the risk of fire with flame retardant Trevira CS textiles.



You can find our Trevira CS Fire safety brochure in our download centre. This has a review of the most important international fire safety standards, together with a selection of our Certificates and test reports.
Today Trevira CS materials, however, are not being used the world over solely because of regulations on preventative fire safety, but also in contexts where it is only the design of the textiles that counts.

Constantly undergoing further development, Trevira fibre and filament technology enables fabric manufacturers to continue introducing innovative products onto the market. The materials impress with their fresh effects, special structures and pleasant handle. 

As a result, Trevira fibres and yarns constitute not only the basis for the functionality of the textiles, they also ensure that the makers are in a position to establish trends internationally. 

Our Trevira CS catalogues provide an overview of the latest collections of flame retardant fabrics.

How Trevira CS works
How Trevira CS Bioactive works
Fields of application



 Lähde: Julkaisut | Kuituopas | Synteettiset kuidut | Polyesteri

Polyesteri (PES)

(Crimplene, Coolmax, Dacron, Diolen, Hollofil, Micrell, Quallofil, Tergal, Terylene, Thermastat, Thermolite, Thermoloft, Trevira, Tetoron, Trevira)
Polyesteriä valmistetaan mineraaliöljyistä sulakerhuumenetelmällä. Valmistusprosessissa voidaan vaikuttaa kuidun molekyylikokoon ja näin myös kuidun lujuuteen. Kuitua valmistetaan joko normaalilujana tai erikoislujana ja kuidun hienous valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Filamenttikuiduista valmistetaan kaikkein hienoimpia mikrokuituja. Modifioimalla polyesterikuiduista saadaan erikoiskuituja, mm. erikoislujia, kiharia, kutistuvia, antistaattisia, nyppyyntymättömiä, profiloituja, palosuojattuja, onttoja sekä mikrokuituja.
Polyesterin tuotantomenetelmä patentoitiin 1949 Englannissa. Kuidun käyttökelpoisuus erilaisiin käyttötarkoituksiin on tehnyt siitä varsin suositun. Polyesterin tuotanto alkoi lisääntyä rajusti 1980-luvun alusta alkaen ja vuonna 2000 sitä tuotettiin jo lähes saman verran kuin puuvillaa. Polyesteri on luja kuitu, joka ei juurikaan rypisty ja oikenee itsestään. Kuitu kestää hyvin myös auringonvaloa. Polyesteriä käytetään joko yksinään tai sekoitteina parantamaan luonnonkuitujen ominaisuuksia tai vähentämään selluloosakuitujen rypistyvyyttä ja kutistumista.
Polyesterin käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset, sitä käytetään mm. ulkoilu- ja urheiluvaatekankaisiin sekä muihin pukeutumiskankaisiin ja -neuloksiin. Lisäksi sitä käytetään sisustustekstiileihin ja teknisiin tarkoituksiin, kuten köysiin, nauhoihin ja purjekankaisiin. Katkokuituina polyesteriä käytetään vanuihin ja toppauksiin. Polyesteri on kierrätettävä kuitu: tuotteet voidaan sulattaa ja käyttää uudestaan.
Polyesterivaatteet tulisi pestä mahdollisimman usein väljässä vedessä. Valkoiset tuotteet pestään yleensä 60º C:ssa ja värilliset 40ºC:ssa. Mikäli tuotteet pestään väljästi niitä ei tarvitse juurikaan silittää. Sen voi kuitenkin tehdä tarvittaessa kostean liinan läpi enintään 150ºC:n lämmöllä. Polyesterituotteita ei kannata valkaista, sille kuitu saattaa kellastua. Kemiallinen pesu on sallittua. Tuotteet voidaan varovasti rumpukuivata.

Lisätietoja: CIRFS, Comité International de la Rayonne et des Fibres Synthétiques/The International Rayon and Synthetic Fibres Committee.

Lähteet:
Irma Boncamper: Tekstiilioppi Kuituraaka-aineet (Hämeen ammattikorkeakoulu, julkaisu C:20, 1999)
Päivi Talvenmaa: Tekstiilit ja ympäristö (Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry, 2001)
Raija Markula: Tekstiilitieto (WSOY, 9. uudistettu painos, 1999)
The International Rayon and Synthetic Fibres Committee CIRFS

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti