Jannelle (töttöröö)!
Ammattiopistolla vietettiin osuuskuntateemaista päivää keskiviikkona 14.11.2012. Puhtia päivään toivat osuuskuntatoiminnan osaajat eri puolilta Suomea.
Heti aamusta Käsi- ja Taideteollisen oppilaat jaettiin aakkosjärjestyksessä kolmeen ryhmään. Sain vokaalivoittoisen sukunimeni ansiosta olla 1. ryhmässä ja jäädä Visu-luokkaan kuuntelemaan Sedun osuuskunnan toiminnasta. Paikalla oli sekä osuuskuntaan äskettäin liittyneitä uusia opiskelijoita sekä osuuskunnan perustamisessa mukana olleita konkareita.
Sedussa koulua käydään ensin puolen vuoden verran ennen kuin osuuskuntaan liittyminen on mahdollista. Ajatuksena lienee, että puolen vuoden jälkeen osaa jo käyttää työkaluja ja koneita ja hallitsee erilaisia työtapoja riittävästi, jotta voi alkaa ottaa vastaan asiakastöitä. Mitenköhän tämä onnistuisi vaikka tekstiilipuolella? Osaamista ei millään tunnu olevan tarpeeksi ja aina puuttuu jokin taito, vähintään suoran ompelu ompelukoneella.
Tauon jälkeen siirryimme (yhä ryhmässä 1) yläkerran piirustusluokkaan kuuntelemaan vierasta Tampereelta. Anna Kylmänen toimii Osuuskunta Ateljeekadussa ja kertoi Ateljeekadun toiminnasta ja omasta taustastaan ja vaikuttimistaan osuuskuntatoiminnassa. Kuulemani perusteella osuuskunnan pyörittämiseen tarvitaan ainakin suopea vuokranantaja, jos tarvitaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä tiloja. Samoin reippautta, koska kauppias-käsityöläiset joutuvat ilmeisesti kokoustamaan aikaisin, noin klo 7 aamulla.
Saatoin ilokseni todeta, että olen tutustunut Ateljeekatuun aikaisemmin muutamaa kautta, m.m. käynyt heidän sivuillaan ja ostanut joiltakin osuuskunnan jäseniltä tuotteita.
Osuuskuntapäivään kuului tietenkin kahvitaukojen lisäksi ruokailu, joka oli ilokseni merkitty ohjelmaan suurin kirjaimin RUOKAILU. RUOKAILUN jälkeen oli vuorossa Osuukunta Proodon tiimin työskentelytavat-pajoja.
Tutustuimme laskun tekemiseen ja laskun loppusumman sisältämiin kustannuksiin. Totesin, että saadakseni vuokrani maksettua joutuisin kuukausin laskuttamaan runsaat tuhat euroa, joten syömisen kustantaminen tarkoittaa yli tuhannen euron laskuttamista kuukausittain. Varsin hurjan kuuloista!
Kävimme myös isoille arkeille kirjoittamassa yrittäjyydestä kumpuavia ajatuksia: mitä yrittämiseen tarvitaan, ja millaista on yrittäminen vuonna 2020? Omat toteamukseni olivat ehkä inhorealistisia: joustavuus, freelancerit, tietotyöläisyys, vuokratyö, henkilöstövuokraus, nollasopimuksia.
Tämän synkän tulevaisuudennäkymän jälkeen oli helpottavaa siirtyä TOY-valmennuksen kokoukseen ja palata valmistelemaan tuotteita joulumyyjäisiä varten.
allekirjoittanut työn touhussa. Kuva Marja-Liisa Hirvonen.
