Mainoskampanjat 1900-luvun loppuvuosikymmeninä ylistivät puuvillaa, sen helppohoitoisuutta, arkisuutta, puhtautta ja mainiota luonnollisuutta - olihan se luonnonkuitu - ja kyseessä oli puuvillateollisuudelle merkittävän nostatuksen aikaan saanut kasvojen kohotus. Hetken aikaa muodissa olleen keinokuidut siis herättivät puuvillanjalostajat kunnon vastatoimiin. Puuvillaan liittyviin ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin on jälleen alettu kiinnittää huomiota luomu- ja reilun kaupan sertifiointijärjestelmien myötä.
Puuvillan kehräämistä Vietnamissa
Bundesarchiv, Bild 183-1987-0402-002 / CC-BY-SA
[CC-BY-SA-3.0-de (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/de/deed.en)],
Wikimedia Commons
Bundesarchiv Bild 183-1987-0402-002, Mittweida
"Puuvillan kasvatus elättää yli sataa miljoonaa ihmistä, joista 90 prosenttia kehitysmaissa. Korkeintaan muutama prosentti viljelijöistä viljelee kestävällä tavalla. Puuvillan viljelyssä käytetään huikeat määrät kemikaaleja ja kasteluvettä. Puuvilla-alan ja aatteellisten järjestöjen yhteistyöelin Better Cotton Initiativen mukaan puuvillanviljely kuluttaa kohtuuttomasti vettä, tuhoaa hedelmällistä maaperää ja uhkaa luonnon monipuolisuutta. Ei siis kovin luontoystävällistä.
Entä ihmisystävällistä?
"Ihan sellaisenakaan puuvilla ei näyttäytyne niille uzbekistanilaisille koululaisille, jotka pakotetaan vuosittain "vapaaehtoiseen" työhön puuvillan korjaamiseen, jotta saataisiin rahaa pitkälti puuvillarahoilla elävän Uzbekistanin diktatuurin ylläpitämiseen. Lapsiraasut nukahtavat illalla rättiväsyneinä jaksamatta aina edes syödä, jotta saisivat kerättyä voimia seuraavan päivän työrupeamaa varten. Järin ihmisystävälliseltä ei myöskään tunnu beniniläisen puuvillanviljelijän käyttämät hengenvaaralliset torjunta-aineet, joita hän ilman hengityssuojaimia suihkuttelee pellollaan.
"Entäpä sitten globaali puuvillakauppa? Tarkoittaako korkea hinta sitä, että tuo samainen viljelijä saa enemmän rahaa sadostaan? Tai tekeekö korkea hinta ekologisen ja viljelijäystävällisen puuvillanviljelyn kannattavaksi, jolloin torjunta-aineet voisi jättää pois?
Valitettavasti näin ei taida useinkaan olla.
"Vaikka esimerkiksi juuri länsiafrikkalaiset pienviljelijät tuottavat puuvillaa edullisesti, ne jäävät helposti nuolemaan näppejään isojen toimijoiden viedessä voitot. Toisaalta Yhdysvaltojen, EU:n ja Kiinan maksamat tuotantotuet johtavat aika ajoin puuvillan ylituotantoon, mikä laskee hintoja. Nämä hintanotkahdukset tuntuvat välittömästi pienviljelijän toimeentulossa."
Lähde: Johanna Latvala: Älä anna puuvillan puhtoisen ja pehmeän mielikuvan hämätä
Puuvillapaalien lastaamista Togossa
Bundesarchiv, Bild 137-003033 / CC-BY-SA [CC-BY-SA-3.0-de
(http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/de/deed.en)]
Wikimedia Commons
"Perinteinen puuvillan viljely vaatii kasvaakseen paljon vettä, keinotekoisia lannoitteita ja kasvitautien ehkäisemineen torjunta-aineita. Suurin ongelma puuvillan viljelyssä on keinotekoisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö (käytettyjen kemikaalien valtavaa määrää kuvaa se, että noin 50% puuvillan hinnasta muodostuu torjunta-aineista ja lannoitteista). Näillä kemikaaleilla on laaja-alaisia vaikutuksia ympäristöön:
-Maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuudeen väheneminen, kun tehoviljellään samaa kasvia yhdellä paikalla vuodesta toiseen.
-Vesistön saastuminen, kun viljelyssä ja tuotannossa käytettyjä kemikaaleja pääsee vesistöön.
-Torjunta-aineiden lisääntyvä käyttö, sillä tuholaiset tulevat ajan kanssa immuuneiksi käytetyille torjunta-aineille.
-Viljelijöiden altistuminen kemikaaleille, sillä usein vaadittavia suojavarusteita ei käytetä tai ei ole saatavilla. Vuosittain jopa 20 000 viljelijää kuolee tuholaismyrkkyihin ja ainakin miljoona tapausta vaatii sairaalahoitoa (lähde: EFJ).
Lähde: Vihreät Vaatteet: Puuvillan salaiset ainesosat
By National Institute for Occupational Safety and Health (NIOSH) from USA (Cotton jins in use)
[CC-BY-2.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0) or Public domain],Wikimedia Commons
Reilun kaupan puuvillaa tulee Suomeen ainakin Malista, Kamerunista, Intiasta, Perusta, Burkina Fasosta ja Senegalista.- Fairtrade Finland > Puuvilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti