keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Ideasta kankaaksi osa 4: mitä opin

Mitä tuli tehtyä, entä tuliko mitään opittua?


Palataan tehtävänantoon: mitä piti tehdä?

Muistinvaraisesti koen, että kurssin töihin kuuluivat seuraavat asiat:
  1. Painokankaan tuotanto nyt päällimmäisenä, eli
  2. Kuosin suunnittelu ja/tai piirtäminen
  3. Kuvanmuokkaus Photoshopissa
  4. Seulan valmistus
  5. Värireseptit ja värikokeilut
  6. Tyylikorttien tuotanto
  7. Kankaan värjäys
  8. Portfolion kokoaminen

Olenko seuranut tehtävänantoa?

Suurin(sic) ongelmani lienee megalomania.  Tyylikortteja askarrellessani innostuin niin kovin, että leikkasin ja liimasin niitä itselleni parisenkymmentä. Samoin painokankaalle keksin jo monenmoista käyttötarvetta ja siksi painoinkin niitä useamman eri värisinä.

Kuvien muokkaaminen sekä seulan valmistaminen sujui varsin mallikkaasti. Mitään vikoja ei oikeastaan ilmennyt.

Eniten luistin värien sekoittamisessa: en keksinyt, mitä värejä haluaisin käyttää, joten sekoitin värejä vain minimimäärän ja niitä sen enempää yhdistelemättä. Värien sekoittaminen ei herättänyt kiinnostustani joten jätin sen oikeastaan kokonaan tekemättä. Jälkeenpäin tämä kaduttaa, koska varmasti olisi syntynyt kaikenlaisia hulppeita värejä. 


Millaisia lopputuloksia syntyi?

Summa summarum kankaita on kahta erilaista ja kutakin kuosia on useampi kangas eri väreissä.





Mihin olen tyytyväinen?

Ideani olivat hyviä. Samoin onnistuin kierrättämään kangasta ja värejä, työskentelemään tehokkaasti ja säästeliäästi, laatimaan työvaihelistoja ja noudattamaan aikataulua.

Minulla ei mennyt etsiväriä hukkaan, eikä myöskään lähes ollenkaan muita värejä. Lisäksi siivosin työskentelyni jäljet varsin hyvin.

Hurjin muisto oli varmasti se ilta, kun tajusin 5 minuuttia vaille 20, että seulat ja raakelit lojuvat yhä pesualtaassa yltä päältä maalissa. Pesin ne kovassa kiireessä ja kastuin itsekin yltä päältä. Tämä oli sitä paitsi iltana, jolloin päätin lopettaa ajoissa ja aloitin töiden poissiivoamisen jo 19.15.


Mihin olen tyytymätön?

Jokaisessa kankaassa on jotakin epäonnistunutta. Samoin käytin värejä hirveän suppeasti.

En ottanut tarpeeksi tarkkaan selvään etsaukseen liittyviä asioita ja tuhosin kangasta läikyttämällä etsin päälle vettä silitysraudasta. Todennäköisesti minun ei olisi lainkaan pitänyt höyryttää kangasta.


Vertailussa ajankäyttö

Ajankäytön suunnittelussa ja työvaiheiden järjestämisessä käytin sekä Keikkailukirjan Ajankäyttöni-sivuja että omia muistiinpanoja. Kirjoitin ennakkoon muistiin päivän aikana tehtävät työt tunnin tarkkuudella.

Keksin ideoita parhaiten tekemällä jotakin muuta, ja siksi aloitin tekemällä kankaan painamiseen liittyvät esivalmistelut: kankaiden pesun, seulojen emulsionpoiston, rasvanpoiston, ja emulsion levityksen. Kun kankaat olivat kuivumassa, valitsin seulat ja suoritin emulsionpoiston ja rasvan poiston. Rasvanpoiston jälkeen annoin seulojen kuivua itsestään kuivaushyllyssä ja m.m. muokkasin piirrokset ja valokuvat tulostuskuntoon.

Palasin seulojen pariin vasta seuraavana päivänä, jolloin saatoin levittää emulsion ja jälleen antaa emulsion kuivua. Ensimmäisen seulan annoin lojua kuivauskaapissa torstaista viikonlopun yli, ja maanantaihin mennessä siihen oli ylemmällä hyllyllä olleesta seulasta tippunut emulsiopisaroita, jotka pilasivat emulsion pinnan. Emulsio piti poistaa ja seulalle tehdä uudelleen rasvanpoisto ja kuivumiseen meni toinen ilta. Sitä seuraavana päivänä minulla oli kaapissa yhteensä 6 seulaa kuivumassa, ja sain valotettua niistä 5.   

Useampaa asiaa lomittain (ei samaan aikaan, koska en tee niitä yhtä aikaa vaan peräkkäin) tekemällä saatoin käyttää ajan paremmin hyödykseni. En joutunut kuivaamaan seuloja esim. hiustenkuivaimella, koska ne kuivuivat itsekseen samalla kun esim. silitin etsattua kangasta tai tein värikokeiluja.

Kuta kuinkin 2 iltana viikossa tein iltatyöskentelyä koulussa. Kalenterin käyttö on verrattoman hyvä apu seuraavan päivän työvaiheiden suunnittelussa, ja samalla saatoin pitää kirjaa siitä, mitä olin jo tehnyt.

Kauhean moneen otteeseen en ollut tilanteessa, missä en tiennyt, mitä olisin tehnyt seuraavaksi.


 
Kirjoista innoituksen ja ohjeiden etsiminen auttaa siihenkin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti